Paras golfkirja?

Kotikentälläni on par 3 -väylä, jonka oikeassa reunassa oleva vesiesite ulottuu myös parikymmentä metriä tiiauspaikan eteen. Noin 75 prosenttia kyseisen väylän avauksistani upposi viime kaudella vesiesteeseen, vaikka vedetöntä lääniä olisi ollut edessä vaikka kuinka. Tuttu tilanne monelle? Kyse on korvienvälistä.

Mitä jos mielikuvat tulisivatkin pelissämme voimavaraksi? Pistetään kielteiset kokemukset ja ajatukset sivuun ja keskitetään mieli onnistumiseen.

Apua ja tukea siihen löytyy Darrin Geen kirjasta Golfin seitsemän oivallusta: henkisen pelin hallitseminen kentällä ja sen ulkopuolella. Omasta mielestäni se on paras lukemani golfkirja. Uskon, että sen oppeihin voi uppoutua uudelleen samalla tavalla kuin tekniikkakirjojenkin nikseihin.

Geen, joka on koulutukseltaan sekä golfopettaja että psykologi, tavoitteena on auttaa pelaajia parantamaan peliään vahvan henkisen perustan avulla. Jokaiselle oivallukselle on oma lukunsa, joissa on helppoja käytännön harjoituksia sovellettaviksi sekä golfkentälle että jokapäiväiseen elämäämme.

Tiedä mitä tahdot
Usko siihen mitä haluat
Näe sen tapahtuvan

Kyse on ennen kaikkea tästä hetkestä, hetkestä jona mailanpää osuu palloon. Niin hyvässä kuin pahassa. Yksi svingi kestää keskimäärin pari sekuntia. Jos yhteen kierrokseen lyöntejä kertyy sadan lyönnin molemmin puolin, tällöin itse pelaamiseen menee reilut kolmen minuuttia per kierros. Mieli on kuitenkin usein niin täynnä mitä erilaisempia asioita, että jopa keskittyminen tähän kolmeen minuuttiin tuntuu usein haastavalta.

Kirjan sisältöä on hankala typistää lyhyeen blogitekstiin. Tämä kirja pitää lukea. Darrin Gee ei pelkästään auta täydellisen löynnin oivaltamiseen golfissa, vaan auttaa meitä tavoittelemaan parasta mahdollista lyöntiä elämässä. Lisää Darrinista ja hänen golfkoulustaan Hawajilla löytyy tämän linkin takaa: www.darringee.com

Vasen käsi suoraksi mars!

Nyt ei vaivuta epätoivoon, vaikka routa alkaa nakertaa maata.
Tällaisen opettavaisen videon löysin youtubesta. Olisiko tuo vasemman käden suorana pito noin helppoa?



Ensi kesänä sitten testataan.

Marraskuussakin voi pelata hyvin

Vaikka sadetutka näytti Itä-Helsinkiin useamman tunnin sadetta, olimme teeboxissa sateenvarjot tanassa heti aamukahdeksan jälkeen.

Jo kesällä suitsutin Vuosaari Golfin puolesta. Ja samaa jatkan nytkin. Vuosaari näyttää olevan ennen kaikkea syyskenttä. Greenit olivat hyvässä kunnossa, samoin väylät kosteudesta huolimatta ja kesällä tuskaa aiheuttaneista heinikoista oli näillä keleillä paljon helpompi löytää palloja.

Hyvillä varusteilla pelaaminen oli pienessä kosteudessakin mukavaa. Minulla se tarkoitti Crossin erittäin joustavaa ja vedenpitävää sadepukua, miehen aamulla rasvaamia kenkiä (KIITOS!), joihin ei päässyt tippaakaan kosteutta sisään sekä pehmeää pipoa.

Olikohan tämä kauden viimeinen kierros kotimaassa? Vai pitäiskö mennä uudelleen huomenna tai vaikka ensi viikoloppuna. Ei syskypelaaminen niin ikävää olekaan.

Huomenna vielä Vuosaari Golfiin

Niin se vaan on, että golf on hullujen laji.

Mies ystävineen oli varannut huomisaamuksi Vuosaareen peliajan ja minä tuppauduin mukaan. Emmekä ole yksin, sillä aamun lähdöt on täyteen buukattuja.

Sieltä se oma aikakin löytyy.

Lämpötila ei ole aivan mahdoton, mutta kosteaa riittää...

Periaatteet ovat murskaamista varten. Olen aina sanonut, että golf ei ole huonojen kelien laji. No, eihän sitä vielä tiedä, millaisessa kelissä huominen kierros pelataan.

Haaveissa Garda

Aikas kylmää on ulkona. Joten pitää ryhtyä haaveilemaan auringosta, lämmöstä ja viheriöistä.

Lähdetäänpä Gardalle Italiaan ja siellä Salón kaupunkiin. Tämä on todellakin nojatuolimatka, koska kyseisessä paikassa en ole käynyt koskaan, joskin Italiassa useastikin.

Jos nämä kuvat herättävät minkäänlaisia tunteita kannattaa suunnistaa suomalaisrouvan emännöimään Villa Arcadiaan. Minä ainakin menisin.

Mikäli kaipaat lisäfiilistelyjä, sitä löytyy täältä.
http://www.hotelvillaarcadio.it/

Viidentoista kilometrin säteellä löytyy useampia golfkenttiä näiltä klubeilta: Garda Golf, Arzaga Golf Club ja Bogliaco Golf Club.

Mukavilta vaikuttavat kentätkin.

Matka Gradalle on helppo. Suora lento Helsingistä Milanoon (lentoyhteydet ovat hyvät), autolla vajaa pari tunnin matka ja olet Salóssa. Google mapsin mukaan matkaa on 122 km.

Arrivederci!

Master Golfin Forest mainiossa kunnossa

Samaan aikaan kun monin paikoin painiskellaan vesiongelman kanssa, meillä Masterissa Espoossa Forest kenttä (se metsäisempi, jossa on myös vähän korkeuseroja) on mitä mainoimmassa pelikunnossa. Paljon parempaa ei voi lokakuiselta sunnuntaikierrokselta toivoa, kun ilmankin oli yhtä aurinkoa.

Eilen tuli jälleen todistettua, että golf on ihmeellinen laji. Parin viime kuun aikana olen päässyt kentälle vain pari kertaa. Voisi kuvitella, että pelikunto on hakusessa. Mutta mitä vielä. Peli kulki paremmin kuin monasti kauden aktiiviaikana. Avausväyltältäkin poksahti heti par.

Sääli ajatella, että pian kotimaan kentät ovat kuuran ja lumenkin peitossa. Nyt pitää toivoa säiden haltijalta armoa. Samettiset greenit ja hyväkuntoiset väylät, en halua vielä luopua teistä.

Viikonloppuna jännitetään Ryder Cupia

Nyt ei viikonloppuna tarvitse miettiä, mitä iltaisin tekisi. Ei muuta kuin tv:n ääreen katsomaan Ryder Cupia ja kannustamaan Eurooppa voittoon.

Lähetysajat Nelonen Prolla
pe 28.9. klo 15:10, Pro 2
la 29.9. klo 15:10, Pro 1
su 30.9. klo 18:50, Pro 2

Zalando – mikä golfvaate valikoima

Vaikka surffalen netissä joskus vähän liiankin pitkiä aikoja, en ole vielä kunnolla lämmennyt nettishoppailemaan. Ehkä johtuu siitä, että en pidä tavallistakaan shoppailua vastenmielisenä.
Nyt kuinekin löysin nettikaupan, jossa on kaiken muun ohessa erittäin hyvät golfvaatevalikoimat. Eksyin Zalandon sivuille ihan mainoksen uhrina. Samalla kyllä muistin, että työkaveri oli jokin aika sitten kertonut tehneensä sieltä ostoksia.
Valikoimista löytyy ainakin Niken, Puman, Adidaksen sekä omien suosikkieni Ralph Laurenin ja J. Lindebergin golftuotteita.

Itse bongasin kaupasta tämän vyön (olen vyöfriikki ja pidän mintunvihreästä, jota on aika ravoin tarjoilla missään).

Voisin ottaa myös tämän kivan hameen, joskin ilman huivisomistetta.

Tämä kiva takki istuisi paremmin tähän kauteen.

Ja tietysti vielä yksi laukku.

Käy itse katsomassa lisää, mutta varo liian löysiä kukkaronnyörejä. :)
http://www.zalando.fi/naiset-urheilu/?sport_type=Golf

Hunajainen Bro Hof Slott Golf Ruotsissa

Pohjoismaiden hienoin kenttä on nyt sitten käyty edustuksellisesti. Mies kävi viime viikolla Ruostissa pelaamassa tämän upean kentän, Tukholman lähistöltä löytyvän Bro Hof Slott Golfin.

Kauniimpaa kenttää ei kuulemma lähistöltä löydy ja väylät olivat vielä loistokunnossa.

Klubin Stadium-kenttä on rankattu Golf Digestissä Euroopan yhdeksänneksi parhaaksi. Kentän ainoa miinus lienee korkea green fee, joka on jopa 1 650 kruunia. Halvimmillan kentälle pääsee 750 kruunulla.

Pitäisiköhän tästä kaikesta huolimatta lähetä länsinaapuriin.

Melkein kuin ulkomailla Vuosari Golfissa

Ensimmäisen avauksen jälkeen ryhmältä neljä palloa hukassa heinikossa (myös varapallot) ja yksi korkeareunaisessa bunkkerissa. Tuskaa, mietin. Vuosaari Golfiin ei tarvitse toista kertaa tulla, ajattelin.

Mutta kuinkas sitten kävikään...? Mitä useampia väyliä pelasin sitä enemmän aloin kiintyä kenttään.

Ystäväni olivat testaamassa tulisiko Vuosaaresta heidän uusi kotikenttänsä. Kenttähenkilökunta suositteli ennen tuomiota pelaamaan kentän ainakin viisi kertaa. Usko, että näin juuri on. Ensimmäisellä kerralla kapeat links-väylät eivät oikein avaudu ja huomio menee slaissinpelkoon, pallojen hakuun ja bunkkerikammoon.

Kaunis, haastava ja mielenkiintoinen. Välillä maisemissa on hyvinkin urbaania ja rouheaa satamamiljöötä. Niitä, joita lähiympäristön melu häiritsee, ei kannata tulla tänne. Ollaan kuitenkin elävässä kaupungissa. Tässä kuvassa näkyvät myös upouudet väyläopasteet. Ilman niitä uuden pelaajan olisi ollut aika vaikea hahmottaa väyliä, koska näkyvyys eteen oli etenkin keltaisilla tiillä välillä rajallinen.

Toisissa kohdissa pilkottaa idyllinen merimaisema. Kivaa kontrastia. Meri tuo kentälle myös ekstaefektejä. Välillä saattaa tuuli olla koleaa ja voimakasta mutta se taitaa kuulua alunperinkin golfin luonteeseen. Kääntöpuoli on se, että Vuosaaressa kausi on pitkä ja kentällä pelataan etenkin syksyllä myöhään.

Ihastuin Vuosaari Golfiin. Lyönnin kanssa pitkää olla tarkkana ja kentän pintakin on hieman kova. Maila ei oikein tahdo mennä pallon alle.

Ravintolaa en oikein ehtinyt testaamaan mutta tunnelma vaikutta yleisesti hyvältä ja henkilökunta oli ystävällistä. Ja tälle kentälle pääsee myös HKL:b bussilla.

Toivon, että ystäväni valitsisivat Vuosaaren uudeksi kotikentäkseen (matkaa kotiovelta kuulemma 2 minuuttia). Voisin ehkä päästä vieraaksi uudelleen.
Pisteitä kokonaisuudesta tulee paljon eli 4,5/5.

PS Vuosaari Golfin kotisivuilla kerrotaan kivasti, mitä links-kenttä tarkoittaa. Käypäs kurkkaamassa.
http://golfpiste.com/vuosaarigolf/kentta/?p=mitaonlinksgolf&lang=fi

Kyytiä Kytäjällä

Muutama päivä sitten mies nappasit bägit ja minut autoon. Suuntasimme auton nokan kohti Kytäjä Golfia. Olin kuullut kentästä, mutta en koskaa itse pelannut siellä, joten oli mukava päästä kokeilemaan uutta hyvämaineista kenttää.

Pelasimme South East -kentän, jota Kytäjän omien sivujen mukaan luonnehditaan hieman vaativammaksi kuin North West -kenttä. Jo amatöörisilmälläkin näki, että bunkkerit ja kaikenlaiset muut haitat oli suunniteltu "oikeisiin paikkoihin". Väylien kaltevuuden toivat myös lisää haastetta, mikä oli vain mukavaa. Kentän on muuten suunnitellut kanadalainen Thomas McBroom.

Greenit olivat nopeat ja vaativat toteuttelua. Ensin alkuun tuli putattua liian kovaa ja sitten liian varovasti. Mutta jo kentän loppupuolella alkoi puttinkin jo kulkea paremmin.

Vaikka oma pelitulokseni ei ollut hääppönen pidin kentästä kovasti. Se on sekä kaunis että mielenkiintoinen. Mieli tekisi uudelleen.


Järkyttävä klubirakennus
Kytäjän kentät on rakennettu idylliseen vanhaan kartanomaisemaan. Siksi on vaikea ymmärtää, mitä on mahtanut niiden ihmiseten mielessä on liikkua, jotka ovat suunnitelleet Kytäjän klubirakennuksen. Se on valitettavasti suomalaista hengentuotosta.

Bunkkeriomainen rakennus muistuttaa lähinnä vanhaa itäblokin arkkitehtuuria.

Vielä itse rakennuksenkin voisi niellä, jos sisustus olisi osunut nappiin. Mutta kun ei. Mielestäni tylsää mutta kallista.

Hyvät oheispalvelut
Ennen peliä söimme lounasta - maukas lasagne maistui, samoin sen kyljessä oleva hyvä ja raikas salaattipöytä. Kytäjältä löytyy myös aivan erinomainen pro shop.

Pisteet seuraavasti
- kenttä 4,5/5
- ruoka 4/5
- pro shop 5-/5
- ja klubitaloa en viitsi arvioida

Pallolla on väliä

Tänään on sadekeli ja lähden golfpallokauppaan. En ole yleensä innostu golfvälineistä mutta eilen hurahdin yhteen löytöpalloon. Aivan surkeasti mennyt pelini muuttui täysin, kun ensin löin oman palloni metsään (en lyötänyt) ja löysin tämän Bridgestone e6 -pallon.

Suoria, pitkiä ja vakaita lyöntejä. Voihan olla, että on sattumasta kiinni mutta peli kääntyi ensimmäisen 9 väylän 9 pisteen jälkeen 20 pisteeseen 9 viimeisellä väylällä. Bridgestonen otin käyttöön väylällä 9.

Niinkuin golfkauppiaat yrittävät vakuuttaa, tämä peli taitaa sittenkin olla välineurheilua.

Greensome, scramble ja mitä niitä nyt onkaan...

Olimme miehen kanssa viikonloppuna leikkimielisessä parikisassa. Pelimuotona oli "scramble". Vaikka pelimenestys ei ollut kovin hääppönen, oli kiva pelata vaihteeksi vähän eri tavalla.

Scramblehan on joukkupeli, jossa kaikki draivaavat. Sitten joukkue valitsee pallon, joka jatkoa ajatellen on parhaassa paikassa. Pallon viereen, esim. tuloskortin etäisyydelle, pannaan merkiksi griinihaarukka tai tii. Se pelaaja jonka pallo on valittu, lyö ensimmäisen jatkolyönnin. Muut pudottavat pallonsa mahdollisimman lähelle merkittyä kohtaa, ei kuitenkaan lähemmäksi lippua, ja suorittavat lyöntinsä. Näin jatketaan jokaisen lyönnin kanssa. Greenillä palloa ei dropata, vaan se asetataan greenille parhaaksi valitun pallon paikalle.

Greensomessa myös kaikki joukkeen jäsenet avaavat. Siinä kuitenkin valitaan pelipalloksi vain yksi pallo, jälleen jatkon kannalta fiksuin. Tämän jälkeen väylä jatkuu tätä yhtä palloa pelaten vuorotellen lyöden. Kannattaa huomata, että paras avaus ei aina ole se pisin. Joskus nimittäin kannttaa valita pallo siten, että seuraavaksi lyöjäksi tuleekin varmin kakkospallon pelaaja.

Kesällä kun pelailee erilaisissa ryhmissä ja kavereiden kanssa, kannattaa joskus muistaa myös nämä erikoispelimuodot. Tulee uutta potkua peliin ja kivaa tsemmppifiilistä joukkeisiin. Kasvattavat myös ihmissuhdetaitoja.

Voiko sen suoremmin sanoa?

Yksi pahimpia skenaarioita golfkentällä on saada naapuriväylältä laakapallo suoraan päähän, kasvoihin tai vielä tarkemmin suuhun. Kauhutarnoita on kuultu.
Siksipä tämän pallon löytäminen kentältä herätti pienoista hilpeyttä.

Alumperin kyllä kiinnitin pallon mainoksessa huomiota aivan muuhun. Logopalloja on tullut nähtyä jos jonkinlaisia mutta aiemmin en muista nähneeni golfpallossa puhelinnumeroa. Fiksua viestintää. www-osoite ei olisi myöskään huono.

Summa summarum. En kuitenkaan kovasti usko golfpallomarkkinointiin vaikka jotkut taitavat jopa kerätä mielenkiintoisia ja harvinaisia palloja. Ehkä jonkun hauskan aiheeseen sopivan sissimarkkinointikampanjan niillä voisi saada kehitettyä.

Senteistä kiinni

Oma kehu haisee mutta kehun nyt hiukan kuitenkin. Tuli tehtyä melkein eagle - käytännössä siis birdie. :)

Hiukan kuitenkin hehkutusta kuvan kera. Toivottavasti ensi kerralla valahtaa kuppiin.

Pois golfkentältä ukkosella

Ukkonen ja golf eivät kuulu yhteen. Vaikka kuinka harmittaisi, kannattaa ukonilman ja sitä mahdollisesti kuorruttavien salamoiden alta lähteä pikavauhtia kentältä suojaan.

Metallinen golfmailan varsi tai sateensuoja aukealla kentällä voivat salaman iskiessä olla kohtalokkaita. Avoimella kentällä mailaa heilutteleva golffari on kuin elävä ukkosen johdatin. Riskit ovat myös kentässä, nimittäin kastelujärjetelmissä, joka voi pahimmillaan myös johtaa sähköä.

Ja mikäli ukkonen ja salamointi yllättävät äkkiarvaamatta, jalat yhteen ja kyykkyyn. Näin estät ns askeljännitteen syntymisen, eli salama ei johdu kehoon maan kautta.

Kaunista golfpäivää

Parempaa golfpäivää ei voi toivoa kuin mitä tänään oli. Lähdin aamupäiväkierrokselle ihanassa auringonpaiseessa, reilussa 20 aseen lämmössä ja vienon tuulen vilvoittamana. Suomen kesä on nyt parhaimmillaan ja luonto on kukassa. Vastaavaa ei voi kokea muualla.
Tässä oman klubimme kukkaloistoa.

Pionit hehkuvat. Aika moni on hullaantunut niistä. Ainakin Facebookissa moni jakaa oman puutarhan loistoa. Virittävät tsehovilaiseen tunnelmaan.

Tällaisin ruusunpunaisin näkymin söin lounasta tänään.

Jasmike on yksi ehdottomia suosikkejani. Tuoksu tuo mieleen lapsuuden kesät ja siksipä haemme sille paikkaa myös omasta puutarhasta.

Liikutaa nyt kaikki aistit avoimina ja imetään myös luonnosta voimia talven varalle.

Ensiapupakkaus energian laskuun

Maanantaina alkoi sitten loma. Se tietää lisää golfkierroksia viikkoon.
Eilen lähdimme miehen kanssa illansuussa pelaamaan kesäisen kalasoppalounaan (nam) jälkeen. Tuoretta vettä oli pullossa ja banaani bägissä. Niillä piti pärjätä kierros loppuun - iltapalaksi odotteli hallista ostetut grillipihvit.

Mutta kuinkas sitten kävikään... Vähän puolen välin jälkeen alkoi tulla tunne siitä, että energiataso laskee ja siinä samalla tietysti pelin taso. Tässä pieni ensiapupakkaus vastaaviin tilanteisiin.

Siripiri. Eräs rouva tutstutti minut hedelmäsokerin vireyttävään voimaan Vierumäellä joitakin vuosia sitten. Sen jälkeen tämä jo lapsuudesta tuttu tuote on kuulunut bägini perusvarustukseen. Hedelmäsokeri imeytyy nopeasti. Se on myös riittoisaa, sillä Siripirejä ei kannata syödä kuin 1-2/kierros, muuttoin iskee sokerihumala ja vielä isompi lamaannus.

Merisuola. Pari hippua suolaa suuhun sulamaan ja elo muuttuu parin väylän jälkeen pirteämmäksi. Tällä hetkellä minigrip-pussistani on vaaleanpunaista ruususuolaa Himalajalta.

Vesi, vesi ja vesi. Tämä kaiken elämän eliksiiri on syystä muistaa myös jokaisella golfkierroksella. Kesäsäillä hyvä nyrkkisääntö on juoda noin vesilasin verran joka väylän jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa noin kahta litraa / kierros.

Golfpisteen sivuilta löytyi myös hyvä juttu ravintotankkauksesta golfkierrosta varten.
http://golfpiste.com/golfkunto/?p=uutiset&newsid=96270&cid=68

Tyttöjen birdie-pullo

En muista koskaan nähneeni kenelläkään naisengolfarilla birdie-pulloa. Naisten tekemiä birdejä olen kyllä nähnyt. Olisiko niin, että kauniimpi sukupuoli juhlii onnistunutta kierrosta mieleluummin kuohuviinilasin ääressä kierroksen jälkeen.

Pullottomuus ei ole kuitenkaan välineistä kiinni. Tällaiset, selvästikin tyttöjen setit löytyivät erään pääkaupunkiseudun klubitalon lasivitriinistä.


Onkohan tämä hiukkasen liian pinkki? Käyntikorttikotelo on tietysti hyvä lisä joka naisen bägivarustukseen.


Tässä olisi vielä kynsiviilakin lisävarusteena.

No, ehkä birdie-pullo ei jatkossakaan tule sisältymään oman bägini varustukseen. Pirkkuja tietysti toivon. Tänä vuonna ei taida olla vielä yhtään plakkrisssa.

Näin etelässä – Estonia Golf

Vaihetevat väylät, merimaisemat ja kaunis puistomainen ympäristö - tiivistettynä, mitä on Estonia Golf, vain noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnan keskustasta. Joskaan satamasta nappaamaamme taksikuski ei ilman neuvoja löytänyt perille.

Pelasimme täysimittaisen Sea Course -kentän. Väylät ovat melkoisen vaativia ja vaikka ne viistävät pariinkin otteeseen meren rantaa, kentällä on myös yllättävä paljon korkeuseroja.



Kentän yhteyteen on rakennettu useita tyylikkäitä loma-asuntoja. Me suomailset voisimme ottaa mallia hyvästä puurakentamisen suunnittelusta. En silti itse haluaisi asettua loma-asuntoon golfkentälle.

Jo kaukaisuudesta hääöttävä klubitalo on rakennettu kukkulan päälle. Pidin myös sen tyylistä. Ruoka oli hyvää. Ja palvelu - noh, vähän heikkoa.



Kaiken kaikkiaan oikein kiva alkukesän päivä Estonia Golfissa. Suosittelen. Pisteet 4+/5.

Nettisivut kauniine kuvineet ovat myös hyvät. www.egcc.ee
Ja jos asunnot kiinnostavat, niistä löytyy lisätietoja täältä. www.golfvillas.ee/fi